Polyglotglotglot

Hohoo! Melkein viikko vierähtäny viimosista kuulumisista.

Alkuviikko menikin töissä mukavaisesti, luettiin soppareita, tehtiin nettisivuja, sitten syötiin,  kasailtiin bookletteja ja siinä tärkeimmät. Huomenna tuleekin vierailija toimistolle, pitääpä siis skarpata! Kattellaan miten huomenna käy, siittä lisää tuonempana.

Torstaina päästiin sosialisoitumaan oikein kunnolla, kun lähettiin vapaaehtosten kanssa paikalliseen Polyglot Clubiin. Polyglotin idea ei ole siis tutustuttaa suomalaisia muihin ihmisiin väkijuomien avulla, vaan puhua eri kielillä eri ihmisten kanssa. Asuinrakennusta muistuttavan pytingin kellarikerrokseen saavuttaessa avautui silmien eteen paljon pieniä huoneita ja puoleensavetäviä sohvarykelmiä. 
Paljon oli ihmisiä ja sitä enemmän oli puhetta. Tätä höpöttelykerhoa oli järjestämässä vanha Sandor niminen mies, joka nimilappuja jakaessaan puhui myös suomea, tai no, mitä kieltä se puhuvakone ei olis osannu! Huikee mies! Hetken jälkeen löysin itteni pitämästä Suomi-esitelmää unkarilaisille ja parille ranskalaiselle, esiin tuli Räikköset ja Häkkiset, päiviteltiin myös kovia pakkasia ja lopulta sain kuulla myös vähän Unkarista. Ottokin tutustu tyttöön, joka puhu suomea kaiketi ihan sujuvastikkin. Meijän pitää kuulema tavata se uudestaan, että se voi harjotella puhumaan suomea.
Polyglotissa vierähtikin sitten melkein kolme tuntia, joten illalla uni maitto aika hyvin. Suu oli kuiva, sillä en päässy karkaamaan tiskin puolelle koko iltana, mutta kotona maistu mehu aika taivaalliselle. 

Perjantaina käytiin kiertelemässä nähtävyyksiä, mitä ny räntälumituisku vähän heikenti näkyvyyttä. Budapest tiimin(turkkilaisten vapaaehtosten) pyytäessä meitä kahville kotiinsa saatiin tossut jalkaan ja kuuma kahvikuppi hyppysiin. Mahtavaa! Ilta vierähti höpötellessä omassa Polyglot seurassa ja loppujen lopuks ei keritty viimeseen metroon. Noh, hetken pohdinnan, pähkäilyn ja neuvojen jälkeen löydettiin oikee pysäkki ja oikee bussi, eikä kotio ollu enää pitkä matka. Pysäkiltä löyty myös jalkapallofani, joka veikkas meitä ruotsalaisiks. Kansallisuuden selvittyä alko tulee suomalaisten pelaajien nimiä solkenaan Litmasesta lähtien ja vielä hyvin äännettyinä. Harmi, etten oo ikinä ollu hyvä tossa jalkapallossa, sillä siitä riittäis täällä juttua. Noh, Otto hoitaa sen puolen kotiin.

Otolleki kuuluu siis ihan hyvää, se ei vaan jaksa kirjottaa tänne nyt. Terkkuja se lähettää, kuin myös allekirjoittanutkin! Kivaa sunnuntaita kaverit!


-Kaisa